|
Kun kahvi palaa pohjaan
Kahvilla
Painomusteiset
Krediitit |
maanantaina, tammikuuta 19, 2004
|
- No moi Janne täällä. - Terve terve. - Hei kuule milloinka sä tulet hoitamaan tämän mun koneen kondikseen? - Mikäs siinä on vikana? - No, suoraan sanottuna sen suurin vika on Microsoft Windows XP, mutta olisi kiva saada se edes päästämään ääntä itsestään ja tuottamaan PDF:ää Acrobatilla. - Joo. Tota noin. Mä voisi ottaa sen tänne ylös ehkä ensi viikolla ... - Ensi viikolla? Hei c'mon! Mä olen odottanut nyt kohta kaksi kuukautta, kun teidän piti tulla hoitamaan tää kuntoon tässä mun työpisteessä "ensi viikolla". - Meillä on ollut nyt tässä vähän kiireitä. - Joo. Mä ymmärrän erittäin hyvin, että nää Valtion palkkausysteemit ei anna mahdollisuuksia mihinkään laajamittaiseen ATK-tukeen, mutta on tää nyt vähän liikaa, että mä joudun vastaamaan tämän organisaation äänitiedostojen tuottamisesta ja ylläpitämisestä koneella, joka ei suostu päästämään pihaustakaan kaiuttimista taikka kuulokkeista. - Toi juttu on nyt päässyt vähän unohtumaan. - No, voi vittu! Mihin sulla nyt sitten on mennyt nää kaksi kuukautta? - Voi kuule, kun mä joudun juoksemaan kaiken maailman omituisten ongelmien perässä paikasta A paikkaan B. Milloin on CD-asema kadoksissa, kun ei tiedetä sen olevan siinä tornissa eikä näytössä. Tai sitten muka selain on poistunut koneelta, kun ei osata palauttaa pikakuvakkeita työpöydälle, josta ne deletoitu. - Joo. OK. Sorry. Kyllä mullakin aina välillä nuppi tutisee täällä. - Mä tulen huomenna viemään sen sun koneen. Saat sen maanantaina viimeistään työpöydällesi takaisin. - Onks toi lupaus? Viimeksi mun kone oli poissa vain vaivaiset kuusi viikkoa. - Joo joo. Ei siinä tarvii kun asentaa se Windows uudestaan ja ohjelmat. Pikkujuttu. - OK Maanantaina sähköpostissa oli ilmoitus, että ATK-tuki (yksi henkilö) on sairaslomalla ja palaa sitten joskus. Ja kone on siellä "ylhäällä". Kerrankin kun olisi ihan oikeasti voinut vaikka tehdä vähän töitä. |