torstaina, kesäkuuta 05, 2003
|
Duunia darrassa
Mikään ei paljasta työpaikan sosiaalista kypsyyttä ja humaanisuutta samalla tavalla kuin krapula. Darrassa kovat äänet ovat epämiellyttäviä, työinto vähäinen ja PepsiMaxia kuluu. Hyvä työtoveri huomaa tilanteen nopeasti ja reagoi siihen oikein. Pieni vittuilu kuuluu asiaan, mutta muuten kärsivä kolleega jätetään rauhaan. Inhimillinen työkaveri lainaa lisää rahaa limsaan ja kaivaa työpöydän laatikosta Buranaa (tm). Ymmärtävä mikrotuki säätää näytön virkistystaajuuden vähemmän väriseväksi (vaikka vilkkuu se silti). Hyvä pomo jättää krapulaisen rauhaan tai antaa ainakin normaalia kevyempiä työtehtäviä. Myöhästymistä ja normaalia aikaisempaa poislähtöä ei huomata. Tällaista on siis hyvässä työpaikassa. Huonossa duunissa krapulaisen työkaveri vääntää radiota kovemmalle, vaatii mutkikkaiden loogisten päättelytehtävien ratkomista ja kertoo omista oksennuskokemuksistaan. Darraan huonosti suhtautuva pomo taas järjestää tuntikausia jatkuvia palavereja, joissa ei ole pullaa eikä kahvia, inisee myöhästymisestä ja kuittaa buranakyselyt muminalla hoitoonohjauksesta. Sanomattakin on selvää, että tällainen suhtautuminen saa krapulasta kärsivän vetämään viinaa ja kärsimään krapulasta vielä useammin. |