maanantaina, syyskuuta 08, 2003
|
Viikkodirektiivi
Viime viikkokouksessa pomo jyrähti taas uuden toimintaohjeen, jonka pitäisi koskea kaikkea tästedes tehtävää. Pomo oli ehdoton: tämä on tapa jolla tehdään, tuo ei. "Meidän tehtävämme on jaadajaadajaadajaada, mutta ei koskaan jaadajaadajaada." Jaadajaada ei ole tuossa pomon suojelemiseksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että en kuunnellut mitä pomo sanoi. Alkuvaiheessa yritin kyllä, sillä ajattelin, että pomon sanomisilla olisi jotain merkitystä omalle työlleni ja sille, miten työsuoritustani arvioidaan ja arvostellaan. Sitten heräsin. Oman työsuoritukseni merkitys on olematon, ainakin niin kauan kuin homma menee joten kuten putkeen. Kun homma ei mene putkeen, kukaan ei voi osoittaa minua sormella ja sanoa, että Penan syyhän se on että tämäkin urakka kusi. Mikäli siis hoidan hommani edes sinne päin. Kun homma kerran on näin, miksi vaivautuisin kokoamaan jo pitkään unelmoimaani "Viikkopalavereissa annettujen toimintaperiaatteiden keskinäiset ristiriitaisuudet ja niistä seuraava organisatorinen katatonia" -teosta? Paitsi myyntilukujen vuoksi, tietenkin. |