|
Kun kahvi palaa pohjaan
Kahvilla
Painomusteiset
Krediitit |
torstaina, elokuuta 18, 2005
|
Nupposella oli aina ollut vaikeuksia hahmottaa johdon käyttämiä termejä. Visiot, prosessit ja strategiat eivät taipuneet edes hänen suustaan venkuloimatta kielen päällä eikä hän koskaan sitäpaitsi niiden viestiäkään ollut sisäistänyt. Loman jälkeinen ensimmäinen vastuualuesoppiryhmä, vai oliko tämä nyt vastuuryhmäkokous, on laatua hätä ja listassa vain yksi asia. Eikun tämähän on näemmä vastuuryhmän tiimipalaveri. Mutta ei niin hätä, etteikö aluksi käydä pakolliset kesäkuulumiset läpi ja todeta, että Pekkaselle oli tullut perheenlisäystä ja hänkin oli kuulemma ottanut lahjaan osaa. Mitäköhän hän tällä kertaa oli ostanut. Ja Nurmelle oli lähetetty kukkia, syytä ei kehdannut kysyä. Täytyykin pitää varansa, kun Pekkanen tulee töihin ja kiittelee mukavasta lahjasta, ettei aukaise suutaan ja kysy jotain, jonka hänen oletetaan tietävän. Tai kun Nurmi kiittelee ja kysyy, että mistä hän tiesikin juuri lempiväriset kukat hankkia. No nyt päästään vihdoin asialistaan. Syksyllä on jaossa huikaisevat noin 200 euroa henkilökohtaisina palkanlisinä. Vai oliko se nyt peruspalkan tarkistuksina? Eikun ne oli jotain järjestelyvarateriä. Eikun järjestelytavaraeriä. Tana, järjestely-vara-erä-rahoja. Niin se oli. No, joka tapauksessa ne on jaettavana noin 50:n ihmisen liksakorotuksiin ja pienin nosto on 30 euroa. Että sen tiimoilta ja niillä resursseilla näissä marginaaleissa noine reunaehtoineen perusteita sorvaamaan. Mitenkäs se jeesus mahtoikaan ne 5 leipää ja kaksi kalaa aikoinaan saada riittämään. Pitääkö tässä nyt ruveta vetten päällä kävelemään. Kai siihenkin joku yksilöpainotteinen tiimimittari ja strag... stare..., no joku vörksoppi järjestetään. No kahvi on hyvää. Ja leivos tuore. Kyllä ne kahvihuoneen taukosumpit voittaa. Etenkin, kun Penan kahvimukin homeitiöt yskitti eilen vielä iltapäivälläkin. |