|
Kun kahvi palaa pohjaan
|
tiistaina, tammikuuta 13, 2004
|
Takavuosina, kun kolmen hengen yksikkömme sai toisen tietokoneensa, soitti herra Isoherran sihteeri ja kyseli kautta rantain, josko meitä on nyt yksi henkilö liikaa. Terveiseni Isolle, jotka yritin tuohtumukseni keskeltä välittää, olivat jotain sellaista, että kone ei taivu yksinään eikä edes ihmisen kanssa kaikkeen siihen, mihin ihminen pystyy. Nyt yksikössämme on 4 ihmistä ja 18 tietokonetta. Asiakas keskustelee useimmiten vain tietokoneen kanssa ja ilmeisen lujassa on ihmisen mielessä kielemme sana "tietokone" päätellen siitä lujasta uskosta koneen kaikkivoimaisuuteen. Sinnehän ne koneen sisuksiin itsellään asiat lennähtävät, tämähän lienee kaikille selvää. Jos hyvä haltija osuu polulleni, toivoisin siinä kolmen toivomuksen joukossa muistavani toivoa kykyä antaa nasevia vastauksia heti enkä vasta kahvitauon jälkeen. |