Kun kahvi palaa pohjaan

 





perjantaina, huhtikuuta 23, 2004

mea : Puolihuolimaton perjantai


Perjantaiaamuisin vedonlyöntiporukkamme istuu poikkeuksellisen varhain kahvihuoneessa. Tänään lyön vitosen vetoa, että Heidillä on farkut ja silkkipaitis ja neule, farkut ovat liian lyhyet ja pebasta kireät ja väärän siniset, ja silkkipaita on turkoosi. Petrillä on myös farkut, mutta hän ei luovu valkoisesta kauluspaidasta ja krakasta, mutta kraka on perjantaisin villimpi. Odotamme jännityksellä sitä päivää, jolloin vinoraita vaihtuu golfiin, taitaa olla muutaman viikon päästä. Pikkujouluna hänellä oli joulukuusi kaulassa, uoh! Sarista en vielä ole varma, mutta kesällä se on helppo: lähtee aina suoraan mökille, joten jakkupuku vaihtuu silloin farkkuihin, mataliin kenkiin ja tuulipuseroon.

Olen voittanut vetoni Sarin kohdalla useasti, koska tiedän, että hänellä on säpinää varatoimitusjohtajan kanssa ja niiden mökit on saman järven rannalla. Mutta tätä tietoa en tietenkään ole kertonut muille, sillä häviän yleensä Heidin ja Petrin kohdalla vedot, sillä niiden kuhertelu alkaa olla ohi, ja alkavat olla arvaamattomia. Ja Petrin korttikin on kuivumassa, joten ei se kehtaa liikkua busseissa kasuaalisti.

Iltapäivällä sitten arvotaan perjantaipullo. Ja kolmen huitteilla voi lähteä pois.

Tämä viikko alkaakin sitten olla pulkassa.